Keskustelupalsta

You need to log in to create posts and topics.

Löytyykö velanmaksuhaluja?

Tervehdys kaikille,

Espoo velkaantuu huolestuttavaa vauhtia. Länsiväylä kirjoitti budjettia koskevassa artikkelissaan lokakuussa 2015: "Jokaista espoolaista kohden lainamäärä kasvaa tämänvuotisesta reilusta 5 800 eurosta vuoteen 2020 jo lähes 9 900 euroon"  (Lähde: http://www.lansivayla.fi/artikkeli/331765-espoon-budjetti-turvapaikan-hakijoiden-opetukseen-14-miljoonaa-rakentamiseen-lisaa )

On hyvä tajuta, että kunnan, valtion ja muiden julkisyhteisöjen velat tarkoittavat pitkän päälle tulonsiirtoa työtä tekeviltä veronmaksajilta sijoittajille. Ja pitkäaikaisiksihan nämä velat tuppaavat venymään...

Löytyykö niitä, jotka ovat valmiita työskentelemään velan pienentämiseksi jo ennen kuin ollaan akuutissa kriisissä velanhoitokustannusten vuoksi?

Käytännössä viisas säästäminen vaatii merkittävästi työtä inhimilliseltä kannalta kohtuullisten säästökohteiden löytämiseksi ja läpiviemiseksi. Toivottavasti säästösuunnitelmia saadaan pohjustetuksi jo kunnallisvaaliohjelmiin. Ymmärrän kyllä, että äänestäjien vakuuttamisessa säästölinjan taakse on haasteensa.

 

 

 

Tarkastelen hieman taustalla olevaa kokonaiskuvaa:

Pitkään jatkunut matalan korkotason kausi on osaltaan vaikuttanut siinä, että monet yhteiskunnan toimijat valtioista ja kunnista aina yksittäisiin kotitalouksiin asti ovat ottaneet paljon velkaa. Korkea velkaantumisaste on tehnyt  yhteiskunnan haavoittuvaiseksi korkotason suhteen.

Voiko korkotaso sitten nousta noin vain, muutenkin kuin talouden kuumenemisen seurauksena?  Kyllä voi. Korkotaso voi nousta epäluottamuksen vuoksi kriisin ilmaantuessa tai sitä voi nostaa esim. avainhyödykkeiden hinnannoususta johtuva inflaatio -- öljy on perinteinen esimerkki tuollaisista avainhyödykkeistä.

Tässä uhkakuva, jolle korkea velkaantumisaste altistaa:

  1. Korkotaso nousee => euriboriin tai vastaaviin indekseihin sidottujen asuntolainojen, yrityslainojen yms. hoitoon kuluu yhä suurempi osa tuloista. Kulutuksen ja investointien putoaminen synnyttää lamaa.
  2. Korkea korkotaso yhdessä heikentyneen kysynnän kanssa aiheuttaa konkursseja, konkurssit aiheuttavat työttömyyttä, työttömyys vaikeuttaa asuntolainojen takaisinmaksua.
  3. Lainanmaksuvaikeudet saavat myös pankit vaikeuksiin.
  4. Valtiontalouden epätasapaino pahenee korkeiden lainakustannusten, pudonneiden verotulojen ja kenties vielä pankkien auttamistarpeen vuoksi. Suistuttaisiin enemmän tai vähemmän "Kreikan tielle".
  5. Voimme odottaa että federalistit ja globalistit yrittäisivät käyttää tämän tyyppistä kriisiä kansallisvaltioiden korvaamiseen omilla järjestelyillään, jotka eivät ainakaan parantaisi Euroopan demokraattisia oloja.

Kommentteja?

 

pitäis olla enemmän huolissaan tästä segregaatiosta,tai kohta ollaan kusessa.